Runo + ATC / Joulukuu 2013

Nostanpa tämän haasteeni ylemmäksi, sillä vielä on aikaa osallistua!


Kun tammikuussa aloittelin tämän Runo + ATC -haasteeni kanssa, niin suunnitelmat olivat suuremmat kuin mihin rahkeet sitten riittivät. Ajatukseni oli, että haasteeseen osallistuja voisi tehdä ATC-kortin joko minun runoni pohjalta tai sitten valita oman runonsa ja tehdä kortin sen inspiroimana. Minä sitten olisin ikään kuin "vastannut" tekemällä uuden ATC-kortin tästä runosta.  Helmikuussa piti jo ilmoittaa, ettei tämä onnistukaan ja sitten jatkettiin yksinkertaisesti niin, että osallistujat tekivät kortteja minun runoni pohjalta.

Osallistujia on ollut vaihtelevasti. Joku runo on inspiroinut osallistujaa useammankin ATC-kortin tekemiseen, mikäs sen mukavampaa. Marraskuussa on ollut paljon haasteita, minun koko kuukauden enkelikalenterini mukaan lukien, sekä joulukorttikiireitä. Osallistujia olikin vain kolme. Katsotaan nyt, miten viimeisessä joulukuun haasteessa käy.

Kiitos kaikille tähän mennessä osallistuneille ja jo etukäteen joulukuussa osallistuville!

Luetaan runoja jatkossakin. 

Kirsi Kunnas on syntymäpäivähaastattelussaan joitakin vuosia sitten todennut osuvasti, että runot ovat  tärkeitä; runoja lukemalla säilytämme yhteyden sieluumme. 

Eino Leinolla aloitin ja hänen runoonsa on hyvä myös lopettaa.

Joulukuun runona on Eino Leinon Joululaulusta viimeiset säkeet:

Joutuos jouluni lapsuuden,

juhlani rauhan ja rakkauden,

tulkosi keskehen tuiskusään,

joutuos joukkohon hallan ja jään -

lämpöä, lempeä, armoa tuo

paljon Suomeni maille

Runo + ATC / Marraskuu 2013

Nostan tämän runohaasteen nyt vähän ylemmäksi, jos löytyisi osallistujia :)

 

Nyt olikin varsin vaikea löytää marraskuun runoa. Monta runokirjaa piti selata. Toisaalta enkelikalenterin runojen löytämisessä ei ole ollut mitään ongelmaa! No, löytyihän se runo lopulta. Minusta tämän ihanan runon sanoma antaa meille kaikille mietittävää.

Marraskuun runona on siis Mirjami Lähteenkorvan Poika ja kynttilä.

Pieni kynttilä,

kun sinä olet kanssani tässä huoneessa,

en pelkää.

Pieni kynttilä,

kun sinä lämmität kylmää kättäni,

minun on hyvä olla.

Olisi varmasti hauskaa

osata valaista ja lämmittää

niin kuin sinä -

 

Pieni kynttilä,

sinä olet tänään pienempi kuin eilen!

Itketkö sinä?

Jotain, aivan kuin kyyneleitä

vierähti juuri alas.

Sitäkö sinä itket,

että tulet aina pienemmäksi,

sinä pieni, rakas kynttilä?

 

Mutta minä,

minä tahdon kasvaa suuremmaksi.

Kerran olen yhtä suuri kuin isä.

Silloin näytän,

mitä minä osaan

ja kaikki katsovat ja ihmettelevät minua.

 

Pieni kynttilä,

voi, kuinka sinä raukka olet pieni!

Minä sammuttaisin sinut,

että et kuluisi aivan loppuun,

mutta minä tarvitsen sinua,

kun on pimeä ja kylmä,

ja sinä valaitset ja lämmität.

 

Pitääkö aina tulla pienemmäksi,

että voi valaista ja lämmittää?

 

 

 Toivon, että myös sinä tekisit ATC-kortin runon pohjalta!

Runo + ATC / Lokakuu 2013

Runokirjojani selatessa on välillä vaikea päättää, mikä on kulloisenkin kuukauden runo. Kun tämän runon luin, mitään päätöstä ei tarvinnut edes tehdä. Se oli itsestäänselvästi se runo!

Lokakuun runo on Solveig von Schoultzilta:

 

 

Hyllylläni seisoo pikkuinen enkeli

puinen, kullatut siivet ja sädekehä kuin hattu.

Sain hänet kerran kauan sitten

eräältä joka uskoi enkeleihin

tarvitsin juuri silloin

suojelusenkeliä (ja tarvitsen vieläkin).

Urakka on ollut kova.

Häneltä on murtunut

toinen siipi, hän on pudonnut hyllyltä

 taistelussa saatanaa vastaan (tuttu vieras täällä)

ja kultaus on rapissut.

Mutta hän on yhtä itsepäinen

kuin saatana, hän seisoo missä seisoo

niin kuin on luvannut, pikkuinen enkeli

siipi poikki ja sädekehä kuin hattu.

 

Toivottavasti tulet mukaan myös lokakuussa tekemään ATC-kortin runon pohjalta.

Jään odottamaan korttiasi...

Runo + ATC / Syyskuu 2013

Risto Rasan runokirja Metsän seinä on vain vihreä ovi (v. 1976) on yksi lempirunokirjoistani. Tästä kirjasta valitsin syyskuun runon.

Onko ihanampaa paikkaa

kuin oma sänky.

 

Minä kääriydyn peittoon

ja hymyilen:

 

Tämä on minun turvallinen

linnani.

 

Jään odottamaan millaisen ATC-kortin sinä teet runon pohjalta :)



Elokuun runohaasteen arvonta

Lupasin arpoa pienen palkinnon elokuussa runohaasteeseen osallistuneiden kesken. Tällä kertaa onni suosi Leilaa, jolle lähtee pieni yllätyspalkinto!

Elokuun runo tuntui olevan erityisen inspiroiva ja innoittavan tekijöitä useampaankin korttiin. Katsotaan nyt, miten syyskuusssa...

Kiitos kaikille haasteeseen elokuussa osallistuneille!



Runo + ATC / Elokuu 2013

Viimeinkin löytyi aikaa kortin tekemiseen; runo kylläkin on ollut valmiiksi valittu!

Elokuun runona Edith Södergrania:

 

 

Kummalliset kalat liukuvat syvyydessä,

tuntemattomat kukat loistavat rannalla;

olen nähnyt punaista ja keltaista ja kaikki toiset

värit -

mutta ihana meri on vaarallisin nähdä,

se herättää tulevien seikkailujen janon:

mitä on tapahtunut sadussa, on tapahtuva

minullekin.

 

 

Tulethan mukaan tässäkin kuussa tekemällä runon pohjalta ATC-kortin tai vaikka useammankin!

 

Taidanpa arpoa tässäkin kuussa pienen palkinnon osallistujien kesken, sillä olin varautunut heinäkuun haasteen osalta useamman osallistujapalkinnon arvontaan :) 

Heinäkuun runohaasteen arvonta

Heinäkuun runohaasteeseen osallistuneiden kesken lupasin arpoa palkintoja sen mukaan, kuinka paljon on osallistujia. Osallistujia oli 10, joten arvottavaksi tuli yksi palkinto.

Arvonnassa onni suosi tällä kertaa Anemonea ja hänelle lähtee tällainen palkinto,

 

joka koostuu pienestä pussukasta ja yrttijalkakylpyaineksista. Laitan mukaan vielä jotain askarteluun liittyvää omista varastoistani.

 

Onnea Anemonelle ja kiitos kaikille heinäkuussa haasteeseen osallistuneille!

 

Ja kyllä se elokuunkin runo, ATC-kortti ja haaste vielä tulevat - ehkä jo huomenna...

Runo + ATC / Heinäkuu 2013

Miten nämä kuukaudet menevätkään näin nopeasti; ei meinaa perässä pysyä ja siksi tämä runohaastekaan ei aina ilmesty kuukauden ensimmäisenä päivänä, vaikka niin alunperin tarkoitus olikin. Mutta asiaan...

 

Näin kesäaikaan luonto on erityisen lähellä sydäntäni ja siksi valitsin edelleen luontoaiheisen runon kuukauden runoksi.

 

Heinäkuun runona Maaria Leinosen Kesä

 

Piha herää aamuun.

Kastepisarat

Perhonen

Laulu

helinä

kevättuoksuisen

koivun ritvoilta

 

Tässä me kaikki

maaemon lapset

auringon sylissä.

Mitä tästä puuttuu

on tarpeetonta

juuri nyt

 

---

 

Mutta kyllä ne vuodetkin menevät nopeasti. 15.7.2008 oli vanhassa blogissani (Manumiinan Omat Sivut) ensimmäinen kirjoitukseni.

 

Nyt ajattelinkin yhdistää tämän "merkkipäivän" ja heinäkuun runohaasteen ja arpoa runohaasteeseen osallistuneiden kesken palkinnon tai palkintoja. Jos osallistujia on 1-10, niin arvon yhden palkinnon. Jos osallistujia on 11, niin palkintoja on kaksi ja jos  12 osallistujaa, niin kolme palkintoa jne. Ja yksi arpalippu osallistujaa kohden, mutta jos joku innostuu tekemään oikein monta korttia, niin voipi saada jotain ekstraa.

 

Tule siis mukaan ja tee ATC-kortti runon innoittamana! Osallistumisaikaa 31.7. klo 24 asti.

Runo + ATC / Kesäkuu 2013

Kesäkuun runoa oli vaikea valita, sillä niin paljon ihastuttavia ja puhuttelevia kesärunoja on olemassa. Selailin mm. Sanna Jaatisen toimittamaa Oi aika ihanin -kirjaa, jossa on suomalaisia runoja ja proosaa kesästä. Sieltä se runo sitten lopulta löytyi!

 

Kesäkuun runona Rakel Liehun runo:

 

 

                 Suuri voikukkarinne hehkuu keltaisena.

 Nämä kiusalliset rikkaruohot

                                      täysin terin

                                                Jumalan valtasuuruutta.

 

Tulethan mukaan haasteeseen tekemällä ATC-kortin runon pohjalta!

 

Ensimmäinen kuva kortista on kiireessä otettu ja minusta aivan liian tumma eikä vastaa kortin todellisia värejä. Tässä nyt toinen kuvayritelmä.

 



 

Runo + ATC / Toukokuu 2013

Takana on pitkä ja ankara talvi, ja ehkä se vaikutti taustalla tähän runovalintaan. Toukokuun runona on Lauri Viljasen Rukous keväälle.

 

 

Kevääni, laulaen herätä minut!

Pitkä on talvi sielun vuoden.

Mieli, huomista murehtinut,

heltyy, järkkyy, jäänsä jo luoden.

 

Pitkä on talvi sielun vuoden.

Syvä on eilisen riemun hauta.

Herätä tahdon, tuulias juoden.

Kevääni, rukoilen, nosta ja auta!

 

---

 

Korkea, tummansininen kevät

hiljaisin satein ja pilvilennoin!

Puittesi oksat jo värisevät

lehdin vaaleanvihrein, hennoin...

 

Kevääni satein ja pilvilennoin -

nähdä mun näkevin silmin anna!

Kasvua arkaa kauneuden noin

eivätkö myös omat käteni kanna?

 

---

 

Täällä on elämä - tuolla ja siellä

kauan on mieleni kahlehtinut.

Vaellan ihmisten vaellustiellä.

Kevääni, laulaen herätä minut!

Runo + ATC / Huhtikuu 2013

Kiitos kaikille maaliskuussa haasteseen osallistuneille!

Lupasin arpoa osallistujien kesken pienen Espanjan tulijaisen. Arja L on tällä kertaa onnettaren suosikki.  Hänelle lähtee Prado-taidemuseon kaupasta ostamani pieni vuoden 2014 kalenteri.

 

Ja sitten huhtikuun runoon, joka on Arvo Turtiaisen Rakastetulle.

 

 

Niin vähän pyydän:

tartu minua kädestä.

Niin vähän toivon:

istua kanssasi ja katsoa

kun kuu nousee.

 

Niin vähän pyydän ja toivon:

nähdä silmäsi, rakas, kuutamossa.

 

Jos haluat osallistua haasteeseen, niin tee runosta ATC-kortti ja linkitä se tämän postauksen kommenteihin. Toukokuussa on taas uuden runon vuoro.



Runo + ATC / Maaliskuu 2013

Vielä kerran yhteinen kiitos kaikille helmikuussa haasteeseen osallistuneille!  Kauniita,
ihastuttavia, kivoja, koskettavia - kaiken kaikkiaan upeita kortteja.

"Matka Madridiin maaliskuussa mäjähtää!"

 

Näin kirjoitin blogissani pari päivää sitten. Ehkäpä siitä sitten jäi alitajuntaani ajatus matkustamisesta ja matkoista ohjaamaan maaliskuun runovalintaa.

 

Maaliskuun runona on Pentti Saaritsan Kahdelta matkalta.

 

Ehkä matka

ei ole niin välttämätön.

Matkan idea on.

Tekemättömän matkan voi muistaa

ja tehdyn unohtaa,

mutta lähde aina matkaan

jos voit!

Ei mikään lämmitä niin

kuin huominen matkalippu taskussa:

tuttu takki muuttuu toiseksi

lähtijän naulakossa, se on sadun

näkymättömäksi tekevä viitta.

Onni ja edesvastuuttomuus, pako

ja nurkan taa katoava lieve.

 

Toivottavasti runo innoittaa sinua tekemään myös ATC-kortin matkustamisesta ja tulemaan mukaan haasteeseen. Linkitä ATC-korttisi tämän postauksen kommenttilaatikkoon.

 

Tällä kertaa lupaan arpoa maaliskuussa osallistuneiden kesken pienen palkinnon, joka on matkatulijainen Espanjan matkalta. Osallistuminen arvontaan päättyy 31.3.2013.

 

Matkastani johtuen huhtikuun "Runo + ATC" -haaste ilmestyy vasta huhtikuun puolivälissä ja arvonta on myös vasta silloin. 

 

Runo + ATC / Helmikuu 2013

Kiitos tammikuussa haasteeseen osallistuneille. Osa oli tehnyt kortin minun valitsemastani tammikuun runosta ja osa oli valinnut oman runonsa ja tehnyt kortin sen runon inspiroimana. Tavoitteeni oli tällaisissa tapauksissa tehdä vuorostani ATC-kortti valitusta runosta. Tämä tavoite oli minulle kuitenkin liikaa eikä kortteja syntynyt. Toivon ymmärrystä asiassa. Jos nyt rohkenisin luvata, että helmikuussa yritän uudelleen :)

Helmikuun runovalintaan vaikutti vahvasti oma ikääntyminen ja tulossa oleva Ystävänpäivä. Runo on Mika Waltarin Hopea himmenee.

Elämän syksyn tullessa

ainoa todellinen runo:

Tuntea läheiseksi, ystäväksi

toinen ihminen,

sanoitta.

 

 

Kiitollisena kaikista elämäni ystävistä, vanhoista ja uusista.

 

 

Pieni muistutus!

Vielä on aikaa osallistua arvontaan!

Tarkempaa tietoa löytyy täältä, jonne myös osallistumiskommentit.

Ostokset on nyt tehty ja palkinto on tällainen:

Keltainen vetoketjullinen kangaspussukka on Sauvossa olevasta Puuhaus-puodista, jossa ehdottomasti kannattaa vierailla Sauvossa liikkuessa.  Tyrnisaippuan ja puisen puusydämen ostin Mynämäellä sijaitsevasta sisustustavaroita ja luonnonkosmetiikkaa myyvästä liikkeestä, jonka nimi on unohtunut. Paperipakkaus löytyi alkuviikon Tukholman visiitillä Panduro-askartelukaupasta. Lisäksi palkintoon tulee mukaan omista varastoista yllätyspussi ATC-askarteluun sopivaa materiaalia.

Ja muistathan myös Runo + ATC -haasteen.

Runo + ATC / Tammikuu 2013

Marraskuun ATC-enkelikalenterin yhteydessä päivän kortteihin sopivia runoja etsiessäni mieleeni tuli ajatus, että voisiko olla myös toisinpäin eli ensin olisi runo ja sitten siitä tekisin ATC-kortin.

Ajatus on nyt jalostunut tällaiseksi. Valitsen kerran kuukaudessa runon, joka mielestäni sopii ko. kuukauteen ja teen siitä ATC-kortin. Runon ja ATC-kortin laitan esille blogiini kunkin kuukauden alkupäivinä.

Tämän jälkeen tulee Sinun vuorosi!

Toivon, että tulisit mukaan tekemään ATC-kortteja joko valitsemastani kuukauden runosta tai sitten valitset oman runon ja teet siitä kortin/kortteja. Toivon, että linkittäisit korttisi ja mahdollisen runosi blogiini.

Jos olet valinnut eri runon kuin minä, niin tavoitteeni on tehdä  sitten vuorostani sinun runostasi ATC-kortti.

Tammikuun runona on Eino Leinon Hiihtäjän hyräily.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun hanki on hohtava alla,

kun taivas kirkasna kaareutuu -

mut hauskempi hiihtää, kun ruskavi puu,

tuul´ ulvovi, polku on ummessa

ja tuisku on taivahalla.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun ystävä häll´ on myötä,

kun latu on aukaistu edessään -

mut parempi on hiihdellä yksinään,

tiens´ itse aukaista itselleen

ja yksin uhmata yötä.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun tietty on matkan määrä,

kun liesi viittovi lämpöinen -

mut sorjempi, uljaampi hiihtää sen,

joka outoja onnen vaiheita käy

eikä tiedä, miss´ oikea, väärä.

Hyvä on hiihtäjän hiihdellä,

kun riemu on rinnassansa,

kun toivo säihkyvi soihtuna yöss´-

mut käypä se laatuun hiihtää myös

hiki otsalla, suurissa suruissa

ja kuolema kupeellansa.