perjantai 11. lokakuuta 2013

Kirjalistoja 1

Tykkään listoista ja tykkään kirjoista. Nyt yhdistän tämä asiat. Tällaisen postauksen tekeminen on muhinut päässäni siitä asti, kun luin Funchiksen blogista hänen selontekoaan loppukesän ja alkusyksyn luetuista kirjoista. Sain siitä itselleni hyviä kirjavinkkejä. Nyt toivon, että oma lukulistani antaisi vuorostaan virikkeitä muille tutustua itselle vieraisiin kirjoihin ja kirjailijoihin.

Otsikko on "Kirjalistoja 1", joten jatkoakin voi tulla. Huomaan tässä samalla, että nyt blogini on aikamoista sekametelisoppaa. Olisi varmasti järkevää ja lukijaystävällistä pitää vain askartelu-asiat tässä blogissa ja perustaa toinen blogi sille kaikelle muulle elämälle. Ehkä jonain reippaana päivänä...
 
Syksyn aikana olen lukenut:

  • Håkan Nesser:  Herran Roosin tarina
Kirja on Nesserin Barbarotti-sarjan uusin ja kolmas kirja. Sarjan ensimmäisen kirjan Sukujuhlat ja toisen kirjan Kokonaan toinen juttu olen lukenut aiemmin. Kirjoissa rikoksia ratkoo sympaattinen vanhempi rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti. Olen pitänyt sarjan kirjoista; sellaista kevyttä lukemista vaikkapa silloin, kun ei niin kauheasti viitsi ajatella :)

  •  Cecilia Samartin: Nora & Alicia
Olen todella ihastunut Samartinin kirjoihin. Keväällä luin Samartinin Senor Peregrinon ja pidin jo siitäkin kovasti, mutta Nora & Alicia räjäytti varsinaisesti potin. Samartinilla on taito kertoa tarinoita koskettavasti, monikerroksisesti ja runollisesti. Nora & Alicia on varsinainen "itkukirja", joka ainakin minua kosketti tunnetasolla varsin paljon. Siksi lukemisessa piti pitää välillä taukoja, jotta tunteet tasoittuivat ja kyyneleet kuivuivat. Kirja on sellainen vähintään "yhden vessapaperirullan kirja".

  • Laila Hirvisaari: Minä, Katariina
Kirja on aikamoinen järkäle, 600 sivua ja oli ilmestymisvuotenaan 2011 Finlandiapalkintoehdokas. Katariina Suuren tarina on aina kiehtonut minua. Hän oli monella tavalla poikkeuksellinen nainen, myös oikea "puumanainen". Nyt syksyllä ilmestyi kirjaan jatko-osa Me, Keisarinna. Hirvisaari on varmasti tehnyt paljon taustatyötä kirjojaan varten.

  • Anna Jansson: Haudan takaa
Olen lukenut kaikki Janssonin Gotlantiin sijoittuvat dekkarit. Tämä on 13. kirja (jos olen pysynyt laskuissa). Joka kerta kun olen saanut kirjan luettua, niin ihmettelen itseäni. Miksi tuhlaan aikaani tällaisiin kirjoihin. Jotain koukuttavaa niissä ilmeisesti täytyy olla. No, ovathan ne joka tapauksessa sellaista kevyttä, nopeaa välilukemista.

  • Carloz Ruiz Zafon: Marina
Ennen kevään Espanjan matkaa luin tämän espanjalaiskirjailijan Barcelonaan sijoittuvista kirjoista Tuulen varjon, Enkelipelin ja Taivasten vangin. Tuulen varjo on upea ja jo kulttikirjaksi noussut teos, jonka tarina tuntuu toistuvan jollakin tavalla kaikissa muissakin Zafonin kirjoissa. Tuulen varjo on ehdottomasti paras ja Marina huonoin Zafonin kirjoista, joita on suomennettu.
Tuulen varjo kannattaa lukea, Marinasta en ole niinkään varma.

  • Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat
Odotukset olivat suuret eikä tarvinnut pettyä! Romaanien Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa kirjoittaja on tehnyt taas upean kirjan. Hosseinilla on kyky kertoa tarinoita. Lainaus kirjan kansilehdeltä: "Khaled Hosseini kuvaa ihmiskohtaloita historian ja sattumien pyörteissä. Toisistaan eroon joutuvien sisarusten tarina kuljettaa lukijaa Afganistanista Pariisiin, Kaliforniaan, Kreikkaan ja takaisin, 1940-luvulta nykypäivään. Ja vuoret kaikuivat on kertomus siitä, kuinka läheiset ihmissuhteet muokkaavat meitä sekä siitä, kuinka tekemiemme valintojen jäljet kantavat joskus sukupolvien päähän".

  • Daniel Defoe: Robinson Crusoe
Lukupiirin  kesäkirja, jonka me luimme Juhani Lindholmin suomennuksena (v. 2000). Robinson Crusoen tarinahan on meille kaikille tuttu, mutta kirjan luettuani tiedän myös Robinsonin elämästä ennen haaksirikkoa ja pelastumisen jälkeisistä vuosista. Robinson oli mm. nuorena miehenä useamman vuoden Brasiliassa sokeriviljelijänä. Kirjassa on 718 sivua, joten lukemista riittää. Suosittelen kesäkirjaksi.

  • Jaan Kross: Pietarin tiellä
Virolaisen Krossin romaani oli syksyn toinen kirja lukupiirissämme. Kirjailijan tapa kirjoittaa teki minuun syvän vaikutuksen. Upeaa tekstiä. Annoin kirjalle arvosanaksi 9 1/2. (Täyden kympin olen antanut Aleksis Kiven Seitsemälle veljekselle ja Imre Kerteszin Kohtalottomuudelle). Ehdottomasti haluan lukea Krossin tuotantoa enemmän. Keisarin hullu on jo laitettu lukulistalle. Ja Pietarin tiellä-kirjan ostin Turun kirjamessujen antikvaariosastolta omaan kirjahyllyyni, sillä varmasti tulen ottamaan tämän kirjan toistekin luettavaksi.

Ja kotona lukemista odottavat:

  • Arne Nevanlinna: Marie (lukupiirin lokakuun kirja)
  • Cecilia Samartin: La Peregrina
  • Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna
  • Pekka Hiltunen: Iso
Tulipa ennätyspitkä kirjoitus, mutta kertoo osaltaan rakkaudestani kirjoihin!

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Syystaulut

Syksyn värit ovat niin upeita. Ruskan väriloisto taitaa olla täällä eteläisessä Suomessa nyt parhaimillaan. Parhaiten syksyisestä värimaailmasta nauttii tietysti ihan livenä, mutta kyllä nämä kotimme ikkunoista avautuvat syystaulut myös aika hyviltä minusta vaikuttavat :)
 
Makuuhuoneesta ja keittiöstä:
 

 
Olohuoneesta:
 


 
 
 

Kortti ystävälle


Vaihto Sailan kanssa

Saila teki minulle yllätyskortteina nämä äärimmäiset kauniit ja upeat kortit.
 
Jeesus Kristus 

 Jumalan poika II

 Pyhä Äiti Maria
 
Pyhä ehtoollinen II
 
Taivaallinen ilo
 
 Sydämellinen kiitos näistä korteista!

ATC-tuplavaihto # 3 / 2. osan kortit (omat)

Tein Apriksen kuvista hänelle tällaiset kortit:
 
Käsi kädessä

Talvipäivänä

torstai 3. lokakuuta 2013

Runo + ATC / Lokakuu 2013

Runokirjojani selatessa on välillä vaikea päättää, mikä on kulloisenkin kuukauden runo. Kun tämän runon luin, mitään päätöstä ei tarvinnut edes tehdä. Se oli itsestäänselvästi se runo!

Lokakuun runo on Solveig von Schoultzilta:
 
 
Hyllylläni seisoo pikkuinen enkeli
puinen, kullatut siivet ja sädekehä kuin hattu.
Sain hänet kerran kauan sitten
eräältä joka uskoi enkeleihin
tarvitsin juuri silloin
suojelusenkeliä (ja tarvitsen vieläkin).
Urakka on ollut kova.
Häneltä on murtunut
toinen siipi, hän on pudonnut hyllyltä
 taistelussa saatanaa vastaan (tuttu vieras täällä)
ja kultaus on rapissut.
Mutta hän on yhtä itsepäinen
kuin saatana, hän seisoo missä seisoo
niin kuin on luvannut, pikkuinen enkeli
siipi poikki ja sädekehä kuin hattu.
 
Toivottavasti tulet mukaan myös lokakuussa tekemään ATC-kortin runon pohjalta.
Jään odottamaan korttiasi...

ATC-tuplavaihto # 3 / 2. osan kortit

Sisko teki kuvistani todella hurmaavat kortit. Kiitos Sisko!
 

Kiitollisuus                                             Juhlaleninki