Kotilaiska epäili minun joutuneen aikakoneeseen, kun olin otsikoinut ATC + runo -haasteeni kuukaudeksi huhtikuu 2014! Päätin nyt kuitenkin palata takaisin tähän vuoteen ja huhtikuuhun 2013. Haasteen otsikko on korjattu :)
Ajatus aikakoneesta ja aikamatkailusta jäi kuitenkin mieleen muhimaan. Enpä juuri halua mennä ajassa eteenpäin, vaan mieluummin taaksepäin. Voisin palata vaikka kevääseen 1976 ja niihin valintoihin, joita uutena ylioppilaana silloin tein. Tietysti minulla olisi aikamatkalla mukana kaikki se elämänkokemus jota vuosien aikana on mukaan tarttunut. No, oikeasti en mennyttä juurikaan haikaile vaan pyrin elämään tässä hetkessä. Ajatus siitä, että joskus aikamatkailu voisi olla todellisuutta, tuntuu itse asiassa pelottavalta eikä edes toivottavalta.
En nyt tiedä, onko tämä matkailu - niin oikea matkustaminen kuin aikamatkailukin - vienyt voimat, mutta kovasti tuntuu olevan puhti pois eikä askartelurintamallakaan tunnu mitään syntyvän. Tällainen harmaa sadepäivä ei myöskään mieltä piristä. Mutta huomenna on päivä uusi :)
5 kommenttia:
Kovin on sitä haluttomuutta ja "saamattomuutta " liikkeellä täälläkin päin.Mutta tuo sade,mikä nyt ikkunoita piiskaa tuo mieleen sanonnan: sataen suvet tulevat!Kun jo jossakin vaiheessa luulin,että kesä on peruutettu,niin nyt alkaa toivo rinnassa itämään,että jos kuitenkin....niin,että aurinkoa odottamaan ja nenä kohti tuulta!
Nyt Sanna otat korttimatskut esiin...lurkkaa mumman sivuille ja tee jokaisesta aiheesta kortti. Sanon vaan että sen jälkeen olet taas ihan eri ihminen ja voimat ovat palanneet.....ei kuitenkaan pakolla vaan ilolla ja mukavalla mielellä mukaan.Vielä mukaan haastetta sinulle: Varaan jokaisen tähän haasteeseen tekemäsi kortin, siis tee ne minulle...mieliksi:)
...toivoo Leila mumma
Ei aina tarvitsekkaan tehdä kaikkea koko ajan. Joskus on hyvä vain olla, ja olla tekemättä yhtään mitään. Minulle sade tuo kesää. Meillä oli viimeviikolla takapihalla 30 cm lunta - nyt ehkä 15-20 cm. Jippii. Sada sada aina vaan ja kohta saan kesän. Voimahaleja täältä.
Ei todellakaan tarvitse aina jaksaa eikä tehdä jotakin eikä varsinkaan ottaa stressiä siitä ettei kortteja synny! Kukkokaan ei käskemällä laula eikä inspiraatio tule napista painaen. Viisainta on nyt antaa koko askarteluhomman olla ja tarttua materiaaleihin sitten, JOS sattuu innostamaan. Siihen voi mennä aikaa, siis siihen innostumiseen, mutta voi se palata piankin. Mihinpä tässä on kiire, valmiissa maailmassa! Nou hätä. <3 <3 <3
Meikäläisellä on tarjolla tasan kaksi asiaa. Suursiivous tai kortinteko. Yippee, vedon voitti tuo sotku-leikkely-liima-työtaakka! Iloista kevättä sinule kaikesta huolimatta!
Lähetä kommentti