Hesarissa oli tammikuussa juttu, jossa toimittaja kertoi kokemuksistaan elää kuukauden Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimalla kohtuullisen elämän budjetilla.
Yhden henkilön ruokabudjetiksi oli laskettu 283 euroa kuukaudessa.
Ehdotin miehelleni, että kirjataan mekin neljä viikkoa ylös ruokamenomme. Asetin meille tavoitteeksi, että alle 400 euron pitäisi päästä.
Tästä lähdetään:
Kahden aikuisen talous, minä en ole työelämässä, mies käy töissä ja syö siellä pääsääntöisesti omia eväitään.
Neljän viikon aikana kauppaan mentiin ostoslistan kanssa, heräteostoja ei tehty. Kotona olevia varastoja ja pakastimessa olevia marjoja ym. käytettiin normaaliin tapaan. Useamman päivän ruuat mietin etukäteen. Samaa ruokaa voitiin syödä perättäisinä päivinä.
Söimme mm. hernekeittoa, uunikalaa, makaronilaatikkoa, nakkikeittoa, sienirisottoa, porsaan kasleria uunissa, broileria ei muodossa, erilaisia salaatteja, uunijuureksia. Hedelmiä ostetiin normaaliin tapaan. Ei herkkuja eikä karkkeja.
Ei ostettu punaisella aletarralla varustettuja tuotteita eikä muutenkaan erityisesti tarjoustuotteita.
Kerran viikossa joogan jälkeen ostin kahvin ja pullan/sämpylän työväenopiston kahvilasta. Kerran olimme ulkona syömässä ja nautimme ruuan kanssa myös lasillisen viiniä (minä) ja oluen (mies). Myös tämä lasku juomineen on kirjattu ruokamenoihin.
Ruokavieraita ei käynyt tämän jakson aikana.
Neljä viikkoa kului ja rahaa meni ruokaan 371,31 euroa.
Ruokamenot saa pidettyä pienenä, mutta se vaatii valtavaa kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta (eikä kutsuta ruokavieraita). Ruokakauppaan ei todellakaan mennä niin, että ostetaan kaikkea, mitä mieli tekee. Ensimmäisestä viikosta huomaa, että on todella nuukailtu.
Jatkamme ruokamenojen kirjaamista. Viime viikolla kulutimme ruokaan lähes 140 euroa. Tuli ostettua kauppalistan ulkopuolelta ja myös suklaata ja jäätelöä.
70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa pidin monta vuotta kirjaa kaikista menoista. Tein jopa etukäteen vuosibudjetteja ja vuoden lopussa laskin, miten budjetti oli pitänyt.
Voi olla, että innostun uudelleen kirjaamaan myös muita menoja ylös.