Kirjat eivät jätä minua rauhaan!
Kirjahyllyyn pitää ostaa aina vaan uusia kirjoja, vaikka vanhojakin on lukematta.
Sitten on useampi kalenterikirja täytettävänä. Ja nyt vielä viimeisempänä vanhan naisen päiväkirja 2017 -projekti.
Susannan innoittaman aloin tehdä myös helppotekoisia pikkukirjasia. Ja jotain käyttöäkin niille pitäisi kai keksiä. Siis sen lisäksi, että niitä on kiva tehdä :)
Tässä viimeisin tänä aamuna tehty pikkukirjanen.
Ja tälle on jo käyttötarkoituskin valmiina. Tästä tulee oma portugali-suomi -sanakirjani. Lisää siihen päivittäin muutaman sanan, jotka sitten yritän opetella ja painaa mieleeni.
Viime syksynä aloitin portugalin alkeiden opiskelun työväenopistossa. Olihan se kivaa, kun edes muutaman sanan osasi jouluna vaihtaa vävykokelaan kanssa hänen äidinkielellään. Kovasti hän minua kehui ja kannusti. Niin hyvin kuulema portugalia äännän. Hah, omissa korvissa kuulostaa kyllä ihan kauhealta.
Toisaalta kielen opiskeluun kannustaa myös se, että brasilialaisilla on todella suuri halu ymmärtää ihmisiä, jotka yrittävät puhua portugalia. Kuulema, jos edes vähän sinne päin yrittää asiaansa ilmoittaa, niin brasilialainen saa kyllä kiinni, mitä tarkoitetaan.
Nyt siis kovasti yritän opiskella seuraavaa Brasilian matkaa varten.
Kirjasen kanteen laitoinkin itselleni pari voimalausetta kannustukseksi.