Pari päivää sitten saimme mökille kissavieraan, joka surkealla naukumisellaan hellyytti meidät antamaan sille ruokaa. Onneksi mökillä oli kissanruokaa tyttären Pikkuveli-kissan vierailusta jääneenä. Kyllä oli kissalla nälkä!
Kissaa on nyt tutkittu, ruokittu ja hoidettu. On todettu, että kissa on naaraspuolinen ja että sillä on kaulassa jälkiä pannasta, mutta mihin lienee panta yhteystietoineen hävinnyt. Kissa on myös todettu erittäin ihmisrakkaaksi. Ruoka maistuu edelleen hyvin ja lisäherkkuja on pitänyt hakea kaupasta. Iltaisin kissan turkki on tarkistettu ja yksi punkki on poistettu. Onneksi mökillä on nyt varsinaisia "kissaihmisiä", jotka tietävät nämä asiat.
Voi todellakin sanoa, että kissa on asettunut taloksi. Kova on ollut pyrkimys mökkiin sisälle, mutta siinä on mennyt raja! Yöt kissa nukuu mökin terassilla korituolissa tyynyn päällä ja päivisin se on valloittanyt yhden puutarhatuoleista. Silittelyä ja rapsuttelua kissa ei tunnu saavan milloinkaan tarpeeksi.
Kissan nimestä ei ole päästy yksimielisyyteen ja siksi sitä kutsutaan yhdysnimellä Kalle-Allu-Sofia.
Kauppojen ilmoitustaulut on tutkittu, mutta yhtään ilmoitusta kadonneesta kissasta ei ole näkynyt. Kohta pitää ruveta tarmokkaampiin toimiin sen selvittämiseksi, mistä kissa on kotoisin.
Vielä nautitaan Kalle-Allu-Sofian vierailusta!
6 kommenttia:
Oi voi, miten ihanaa ! Minulle ei vaan kissaa ilmesty, vaikka miten odotan. Näyttää tosi siistiltä, suloiselta ja kuulostaa todella hyväluonteiselta. Taisitte saada oman kisun ! Olisikohan jonkun hylkäämä - onkohan lähistöllä muita mökkejä.....
Ihana kissa - taisi nyt kyllä päästä hyvään kotiin
Ihanan nimen on kisuli saanut. Jos hän on niin teihin tykästynyt että muuttaa sinne teille:)
Mukavaa viikkoa ja Leila mumman sivuilla deco odottaa tekijöitä...taisit jo huomatakin:)
Oi miten ihanan näköinen kissa. Varmasti kiltti. Onneksi se löysi tien teille!
Toivottavasti oma koti löytyy.
Juu itsekkin minä kissa ihminen, toivotaan että koti löytyy, ettehän jätä kesäkissaksi jos ei kotia löydy, tiedän että ette jätä, kunhan vaan varmistelin;) olen eläinsuojelutoiminnassa ollut mukana jo kauan ja karuja kohtaloita olen nähnyt, mutta sekin on totta, että kissa lähtee seikkailemaan ja voi olla monta päivää/viikkoa karussa.
Täällä olen kanssa hengessä mukana ja käyn kurkkimassa, mitä uudelle ystävällenne kuuluu:)oikein hyvää kesän jatkoa teille.
Kovasti mietimme, annammeko ruokaa lainkaan kissalle, sillä pelkona oli, että sen jälkeen se ei ainakaan lähde takaisin kotiin. Kissan naukuminen oli kuitenkin niin surkeaa, että lopulta päätin kaikista varoitteluista huolimatta antaa kissalle ruokaa. Samalla tiesin, että nyt huolenpito siirtyy minulle "loppuun asti". Tyttären tyttäret jo toivovat, että kissalle ei löytyisi kotia ja että he saisivat sen. No, joka tapauksessa on ensin käytettävä kaikki keinot kissan oman kodin selvittämiseksi. Todennäköisesti löytöeläinhoitola on paras paikka kissalle. Paikallisten kauppojen ilmoitustauluille voisi myös viedä ilmoituksen löytökissasta.
Lähetä kommentti