Kirjalistoja 1

Tykkään listoista ja tykkään kirjoista. Nyt yhdistän tämä asiat. Tällaisen postauksen tekeminen on muhinut päässäni siitä asti, kun luin Funchiksen blogista hänen selontekoaan loppukesän ja alkusyksyn luetuista kirjoista. Sain siitä itselleni hyviä kirjavinkkejä. Nyt toivon, että oma lukulistani antaisi vuorostaan virikkeitä muille tutustua itselle vieraisiin kirjoihin ja kirjailijoihin.

Otsikko on "Kirjalistoja 1", joten jatkoakin voi tulla. Huomaan tässä samalla, että nyt blogini on aikamoista sekametelisoppaa. Olisi varmasti järkevää ja lukijaystävällistä pitää vain askartelu-asiat tässä blogissa ja perustaa toinen blogi sille kaikelle muulle elämälle. Ehkä jonain reippaana päivänä...
 
Syksyn aikana olen lukenut:

• Håkan Nesser:  Herran Roosin tarina

Kirja on Nesserin Barbarotti-sarjan uusin ja kolmas kirja. Sarjan ensimmäisen kirjan Sukujuhlat ja toisen kirjan Kokonaan toinen juttu olen lukenut aiemmin. Kirjoissa rikoksia ratkoo sympaattinen vanhempi rikoskonstaapeli Gunnar Barbarotti. Olen pitänyt sarjan kirjoista; sellaista kevyttä lukemista vaikkapa silloin, kun ei niin kauheasti viitsi ajatella :)

•  Cecilia Samartin: Nora & Alicia

Olen todella ihastunut Samartinin kirjoihin. Keväällä luin Samartinin Senor Peregrinon ja pidin jo siitäkin kovasti, mutta Nora & Alicia räjäytti varsinaisesti potin. Samartinilla on taito kertoa tarinoita koskettavasti, monikerroksisesti ja runollisesti. Nora & Alicia on varsinainen "itkukirja", joka ainakin minua kosketti tunnetasolla varsin paljon. Siksi lukemisessa piti pitää välillä taukoja, jotta tunteet tasoittuivat ja kyyneleet kuivuivat. Kirja on sellainen vähintään "yhden vessapaperirullan kirja".

• Laila Hirvisaari: Minä, Katariina

Kirja on aikamoinen järkäle, 600 sivua ja oli ilmestymisvuotenaan 2011 Finlandiapalkintoehdokas. Katariina Suuren tarina on aina kiehtonut minua. Hän oli monella tavalla poikkeuksellinen nainen, myös oikea "puumanainen". Nyt syksyllä ilmestyi kirjaan jatko-osa Me, Keisarinna. Hirvisaari on varmasti tehnyt paljon taustatyötä kirjojaan varten.

• Anna Jansson: Haudan takaa

Olen lukenut kaikki Janssonin Gotlantiin sijoittuvat dekkarit. Tämä on 13. kirja (jos olen pysynyt laskuissa). Joka kerta kun olen saanut kirjan luettua, niin ihmettelen itseäni. Miksi tuhlaan aikaani tällaisiin kirjoihin. Jotain koukuttavaa niissä ilmeisesti täytyy olla. No, ovathan ne joka tapauksessa sellaista kevyttä, nopeaa välilukemista.

• Carloz Ruiz Zafon: Marina

Ennen kevään Espanjan matkaa luin tämän espanjalaiskirjailijan Barcelonaan sijoittuvista kirjoista Tuulen varjon, Enkelipelin ja Taivasten vangin. Tuulen varjo on upea ja jo kulttikirjaksi noussut teos, jonka tarina tuntuu toistuvan jollakin tavalla kaikissa muissakin Zafonin kirjoissa. Tuulen varjo on ehdottomasti paras ja Marina huonoin Zafonin kirjoista, joita on suomennettu.
Tuulen varjo kannattaa lukea, Marinasta en ole niinkään varma.

• Khaled Hosseini: Ja vuoret kaikuivat

Odotukset olivat suuret eikä tarvinnut pettyä! Romaanien Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa kirjoittaja on tehnyt taas upean kirjan. Hosseinilla on kyky kertoa tarinoita. Lainaus kirjan kansilehdeltä: "Khaled Hosseini kuvaa ihmiskohtaloita historian ja sattumien pyörteissä. Toisistaan eroon joutuvien sisarusten tarina kuljettaa lukijaa Afganistanista Pariisiin, Kaliforniaan, Kreikkaan ja takaisin, 1940-luvulta nykypäivään. Ja vuoret kaikuivat on kertomus siitä, kuinka läheiset ihmissuhteet muokkaavat meitä sekä siitä, kuinka tekemiemme valintojen jäljet kantavat joskus sukupolvien päähän".

• Daniel Defoe: Robinson Crusoe

Lukupiirin  kesäkirja, jonka me luimme Juhani Lindholmin suomennuksena (v. 2000). Robinson Crusoen tarinahan on meille kaikille tuttu, mutta kirjan luettuani tiedän myös Robinsonin elämästä ennen haaksirikkoa ja pelastumisen jälkeisistä vuosista. Robinson oli mm. nuorena miehenä useamman vuoden Brasiliassa sokeriviljelijänä. Kirjassa on 718 sivua, joten lukemista riittää. Suosittelen kesäkirjaksi.

• Jaan Kross: Pietarin tiellä

Virolaisen Krossin romaani oli syksyn toinen kirja lukupiirissämme. Kirjailijan tapa kirjoittaa teki minuun syvän vaikutuksen. Upeaa tekstiä. Annoin kirjalle arvosanaksi 9 1/2. (Täyden kympin olen antanut Aleksis Kiven Seitsemälle veljekselle ja Imre Kerteszin Kohtalottomuudelle). Ehdottomasti haluan lukea Krossin tuotantoa enemmän. Keisarin hullu on jo laitettu lukulistalle. Ja Pietarin tiellä-kirjan ostin Turun kirjamessujen antikvaariosastolta omaan kirjahyllyyni, sillä varmasti tulen ottamaan tämän kirjan toistekin luettavaksi.

Ja kotona lukemista odottavat:

• Arne Nevanlinna: Marie (lukupiirin lokakuun kirja)
• Cecilia Samartin: La Peregrina
• Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna
• Pekka Hiltunen: Iso

Tulipa ennätyspitkä kirjoitus, mutta kertoo osaltaan rakkaudestani kirjoihin!