Hesarissa oli tammikuussa juttu, jossa toimittaja kertoi kokemuksistaan elää kuukauden Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimalla kohtuullisen elämän budjetilla.
Yhden henkilön ruokabudjetiksi oli laskettu 283 euroa kuukaudessa.
Ehdotin miehelleni, että kirjataan mekin neljä viikkoa ylös ruokamenomme. Asetin meille tavoitteeksi, että alle 400 euron pitäisi päästä.
Tästä lähdetään:
Kahden aikuisen talous, minä en ole työelämässä, mies käy töissä ja syö siellä pääsääntöisesti omia eväitään.
Neljän viikon aikana kauppaan mentiin ostoslistan kanssa, heräteostoja ei tehty. Kotona olevia varastoja ja pakastimessa olevia marjoja ym. käytettiin normaaliin tapaan. Useamman päivän ruuat mietin etukäteen. Samaa ruokaa voitiin syödä perättäisinä päivinä.
Söimme mm. hernekeittoa, uunikalaa, makaronilaatikkoa, nakkikeittoa, sienirisottoa, porsaan kasleria uunissa, broileria ei muodossa, erilaisia salaatteja, uunijuureksia. Hedelmiä ostetiin normaaliin tapaan. Ei herkkuja eikä karkkeja.
Ei ostettu punaisella aletarralla varustettuja tuotteita eikä muutenkaan erityisesti tarjoustuotteita.
Kerran viikossa joogan jälkeen ostin kahvin ja pullan/sämpylän työväenopiston kahvilasta. Kerran olimme ulkona syömässä ja nautimme ruuan kanssa myös lasillisen viiniä (minä) ja oluen (mies). Myös tämä lasku juomineen on kirjattu ruokamenoihin.
Ruokavieraita ei käynyt tämän jakson aikana.
Neljä viikkoa kului ja rahaa meni ruokaan 371,31 euroa.
Ruokamenot saa pidettyä pienenä, mutta se vaatii valtavaa kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta (eikä kutsuta ruokavieraita). Ruokakauppaan ei todellakaan mennä niin, että ostetaan kaikkea, mitä mieli tekee. Ensimmäisestä viikosta huomaa, että on todella nuukailtu.
Jatkamme ruokamenojen kirjaamista. Viime viikolla kulutimme ruokaan lähes 140 euroa. Tuli ostettua kauppalistan ulkopuolelta ja myös suklaata ja jäätelöä.
70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa pidin monta vuotta kirjaa kaikista menoista. Tein jopa etukäteen vuosibudjetteja ja vuoden lopussa laskin, miten budjetti oli pitänyt.
Voi olla, että innostun uudelleen kirjaamaan myös muita menoja ylös.
7 kommenttia:
Tuohan on hyvä juttu! Meitäkin on vain kaksi ja kaksi kissaa, täytysköhän katsoa mihin se raha oikein menee. Me olemme kyllä hintatietoisia ja hieman nuukia, vaikka kyllä sitä herkkujakin tulee ostettua. Kiitos kun toit tämän meille tänne:)
Hienoa,todella kannattaa joskus ottaa kiinni "niskasta" ja miettiä mihin rahat menee. Joskus ollaan puhuttu miten paljon säästää jo siinä kun ei tupakoi eikä käytä alkoholia...joskus tosin lasi viiniä.Kiva kun kerroit asiasta.
Heräteostoksia tulee kyllä ostettua, varalta, jos vaikka tarvitsee.
On muuten kamalaa, että kauppareissu maksaa helposti 50 e ilman heräteostoksiakin. Ruoka on nykyisin hävyttömän kallista syrjäkylillä, missä ei ole suuria ale-marketteja
Kiitos ihanasta postista! Olen mykistynyt letterin kauneudesta. Omani on vielä matkalla.
Niin tuttua tuo laskujen teko, etukäteisbudjetit ja jälkikäteen tarkastaminen kuinka ne piti. Nyt on viime vuosina lipsunut ote, ehkä siksikin kun isoja tavoitehankintoja ei enää ole.
Ja toinen juttu, nykyään se vapaa aika mikä ennen saattoi mennä budjetin tekoon ja tarkjistamiseen ja hintojen fiilistelyyn, kuluukin salakavalasti tirtskarin kanssa, joko blogeja kiertämällä ja sosiaalista verkostoa ylläpitämällä, ja itse postaamalla tuotoksiaan joiden tekemiseen on niihinkin käytetty aikaa. (puhumattakaan rahasta, näin sivunmennen sanoen - pitäisi varmaan ruveta laskemaan askartelutarvikkeiden kuukausimenoja?! - olisi varmaan mielenkiintoista luettavaa)
Laitoin sinulle varaukseen tuon Kevät kortin, ilmoittele sitten kun löydät useamman niin pistetään vaihto pystyyn:)
Lähetä kommentti